Puutaroissa tai ruukuissa ilman asianmukaista lannoitusta kasvatetut kasvit voivat kärsiä aliravitsemuksesta. Itse asiassa luonnossa ne voivat hyvin ja voivat pitää itsestään huolta, mutta puutarhoissa niitä kasvatetaan keinotekoisesti luoduissa olosuhteissa ja yleensä tiheässä, minkä vuoksi ne kuluttavat nopeasti maaperästä ravinteita, joita on täydennettävä järjestelmällisesti.
Joskus kuitenkin perinteinen maanlannoitus ei eri syistä riitä ja ponnisteluistamme huolimatta kasveissa alkaa ilmetä ravinteiden puutteen oireita (esim.kloroosi). Tällainen tilanne voi olla seurausta väärä lannoitus, liian korkea tai liian matala lämpötila, väärä maaperän pH, kuivuus, rankkasade tai nopea kasvien kasvu.
Milloin käyttää lehtilannoitteita
Ravintoaineiden puutteet kärsivät usein m. happoa rakastavat kasvit, jotka kasvavat kasvualustassa, jonka pH on liian korkea (esim. atsaleat, rododendronit, hortensiat). Alustan sopimattomasta pH:sta johtuen niiden on vaikeampi imeä ravinteita maaperästä, jolloin niiden lehdet ovat vaaleat ja himmeät, jolloin plakin pinnalla on usein marmoroituja värjäytymiä. Tällaisessa tilanteessa on hyödyllistä ruiskuttaa yhdistelmälannoitetta, joka sisältää joukon tarvittavia mikro- ja makroelementtejä.
Oireet kellastuneiden neulojen ravintoainepuutteista (yleensä magnesiumista) ovat havaittavissa myös havupuilla, mihin auttaa myös puuttuvan ainesosan sisältävä interventioruiskutus lannoitteella. Vihannekset voivat myös ilmentää ravitsemuksellisia puutteita (esim.kalsium), jotka ilmenevät esimerkiksi tomaatin hedelmien kuivana latvamätänä. Tällaisessa tilanteessa on hyödyllistä ruiskuttaa kalsiumia sisältävällä valmisteella (esim. kalsiumnitraattia).
Joten kun havaitsemme kasveissamme ensimmäiset heikkouden merkit ja suljemme pois ongelman tarttuvia syitä, lehtilannoitus tulee tehdä mahdollisimman pian. Tämän ansiosta ravinteet tunkeutuvat kasvin kudoksiin paljon nopeammin kuin maaperän lannoitus ja auttavat saamaan sen lyhyessä ajassa takaisin hyvän muodon ja terveen ulkonäön.
Lehtilannoitus ja perinteiset lannoitteet
Lehtilannoitus on erittäin tehokasta, mutta se ei voi korvata perinteistä lannoitusta, koska useimmat kasvit eivät ole sopeutuneet ottamaan ravinteita lehtien kautta vain juurien kautta, joten pitkällä aikavälillä tällainen ruokinta ei ole pelkästään riittämätöntä, vaan jopa haitallista.
Siksi lehtilannoitus on vain väliaikainen ratkaisu, yleensä sitä käsitellään interventiohoitona, joka parantaa nopeasti kasvien tilaa.
Kasvit, jotka suosivat lehtilannoitusta
Poikkeuksen muodostavat jotkin ruukkukasvit (esim. monet orkideat ja saniaiset), jotka suosivat lehtilannoitusta maaperän sijaan. Lehtilannoitus vähentää maaperän suolaantumisriskiä, ja se on myös luonnollinen tapa imeä ravinteita epifyyteille, eli pääasiassa orkideoille ja bromeliadille, mukaan lukien suosittu hopealanka.
Markkinoilla on saatavilla valmisteita niiden tehostamiseksi ns. lannoitesumu, joka voidaan ruiskuttaa kasviin.
Suurin osa tällaisista valmisteista tarjotaan annostelijalla, jonka avulla kasveja voidaan ruiskuttaa myös lehtien alapuolelle (esim. lannoitussumua saniaisille tai "Green House" -orkideoille, hoitoaine tai lannoite tillandsioihin suihkeena).
Kuinka levittää lehtilannoitteita ja mitä etsiä
Käytettäessä huonekasvien lehtilannoitusta ei saa ruiskuttaa lajeja karvaisilla lehdillä (esim. violetti korppikotka), koska ne eivät pidä siitä.
Puutarhakasvien lehtiruokintaa koskevat myös tietyt säännöt:
- Riiskutus tulisi tehdä pilvisinä, sateisina ja kohtalaisen lämpiminä päivinä (n. 15-19°C), jolloin valmisteen pysyminen lehdissä pidempään ja tehokkuuden lisääminen.
- Ruiskutukseen saa käyttää vain lannoitetta, jonka valmistaja on hyväksynyt lehtilevityksen (esim. Florovit Universal tai kloroosia vastaan, Substral Fertilizer hortensioille Magicka Strength, Superplon K Target, Ekologinen lannoite vihanneksille Geolia, Ekolist Standard - Ekoplon). Ureaa voidaan käyttää myös lehtien lannoitukseen hyvin imeytyvän typen lähteenä.
- Käsittelytiheyden ja valmisteen annoksen tulee myös olla valmistajan suositusten mukainen (yleensä käytetään puolet lannoiteannoksesta kuin maalannoituksessa), muuten kasvit ovat vaarassa mm. lehtien palaminen.