Maukkaita ja mehukkaita rypäleitä om alta tontiltasi on jokaisen puutarhurin unelma. Joskus kuitenkin käy ilmi, että ponnisteluista huolimatta kasvit eivät kanna hedelmää. Tähän tilanteeseen voi olla useita syitä.
Viiniköynnösten karsiminen
Yksi yleisimmistä on viiniköynnöksen virheellinen karsiminen tai tästä toimenpiteestä kokonaan luopuminen. Runsaan hedelmän saamiseksi viiniköynnös tarvitsee säännöllistä karsimista. Ensimmäisen 2-3 viljelyvuoden aikana se tulee muotoilla oikein, jotta se saa oikean muodon ja vahvistuu. Paras tapa tehdä se on lyhytvartinen menetelmä eli muotoilla kasvi sellaiseksi, että siitä muodostuu vahva, lyhyt runko ja sivuoksat hedelmäisine versoineen.
Toisa alta hedelmäversot on myös leikattava kunnolla, muuten ne vanhenevat ja lakkaavat myös kantamasta hedelmää. Viiniköynnökset leikataan yleensä kahdesti vuodessa aikaisin keväällä (ennen kasvun alkamista) ja myöhään syksyllä, mutta joskus ne leikataan myös myöhään keväällä tai kesällä.
Viiniköynnösten oikea leikkaus on melko vaikea toimenpide, joten ennen kasvien kasvattamista kannattaa tutustua sen suoritustekniikoihin ja etsiä tietoa erikoiskirjallisuudesta ja aikakauslehdistä sekä temaattisilta verkkosivuilta. Tämä on tärkeää, koska viiniköynnösten karsimisessa on helppo tehdä virheitä, jotka johtavat hedelmien puuttumiseen tai kasvien katoamiseen.
Varo kevätpakkasia
Toinen syy viiniköynnöksen hedelmien puutteeseen on silmujen jäätyminen kevätpakkasten aikana. Viiniköynnös on termofiilinen kasvi, joka tuntuu parhaiten peiton alla meidän ilmastossamme (etenkin jälkiruokalajikkeet).
Jos aiomme kuitenkin kasvattaa sitä puutarhassa, meidän on varattava kasveille erittäin lämmin, eristäytynyt ja aurinkoinen paikka.
Peltoviljelyyn kannattaa valita myös lajikkeita, jotka kestävät suhteellisen hyvin sään ja pakkasen otuksia. Keväällä, ilmoitettuja pakkasia vastaan, matalakasvuiset kasvit kannattaa myös peittää kuitukangalla, joka suojaa niiden silmuja kylmältä.
Kestävimpiä pakkaselle ovat jalostuslajikkeet, joiden hedelmät ovat pieniä, happamia ja jotka on yleensä tarkoitettu viiniin tai mehuihin. Suurikokoisten, makeiden hedelmien jälkiruokalajikkeista löydämme paljon vähemmän pakkasenkestäviä kasveja, jotka on otettava huomioon, kun etsitään lajikkeita puutarhaviljelyyn. Maanviljelyyn suositeltuja jälkiruokalajikkeita ovat: "Agat Doński" , "Aladdin" , "Nero" , "Kiszmisz Zaporoski" , "Elegant Swierchrannij" , "Gałachad" , "Głasza" , "Iza Zaliwska" , "Lora" ) .
Viini taimista tai siemenistä?
Toinen syy viiniköynnöksen hedelmien puutteeseen voi olla sen lisääntymistapa. Kasveja lisätään yleensä kasvullisesti pistokkailla tai varttamalla, mutta jos löydämme siemenistä lisätyn kasvin, voimme odottaa hedelmiä useita vuosia.
Pillinating the Vine
Hedelmien puute tai huono sitoutuminen voi johtua myös kukkien pölytysmenetelmästä. Vaikka useimmat viiniköynnökset ovat itsepölyttäviä, on myös avopölytettyjä lajikkeita, joiden pölytystehokkuus on erilainen (esim. "Wostorg Krasnyj" , "Łora" ja "Podarok Zaporozhye" - hyvä pölytys, "Talisman" - pölytys on huono). Hyvään hedelmällisyyteen ne tarvitsevat pölyttäjiä eli muita samaan aikaan kukkivia lajikkeita. Siksi ennen ostamista kannattaa varmistaa, minkä lajikkeen kanssa olemme tekemisissä.
Viiniköynnöstaudit
Viiniköynnöksen hedelmien puute voi johtua myös sairauksista (pääasiassa härmäsieni, härmäsieni ja harmaahome), joten on parasta valita niille mahdollisimman vastustuskykyisiä lajikkeita ja häiritsevien oireiden ilmetessä ruiskuta mahdollisimman pian sopivalla sienitautien torjunta-aineella (esim. Miedzian 50 WP, Switch 62.5 WG).
Viiniköynnösten lannoitus
Hedelmän puute tai viiniköynnöksen huono hedelmällisyys voi johtua myös huonosta lannoitusta. Jos kasveja lannoitetaan liikaa typellä, ne kehittävät reheviä lehtiä kukkien ja hedelmien kustannuksella. Myös liian myöhäinen typpilannoitus (heinäkuun 15. päivän jälkeen) voi aiheuttaa ongelmia, koska kasvit eivät pysty kunnolla valmistautumaan talveen, jolloin ne ovat alttiimpia taudeille ja heikompi pakkasenkestävyys.
Viiniköynnösten lannoitukseen kannattaa käyttää tälle kasviryhmälle tarkoitettuja lannoitteita (ne sisältävät enemmän kaliumia kuin typpeä sekä fosforia ja hivenaineita, esim. booria, kuparia, rautaa, rikkiä) ja kompostia.